blogihaasteet

Blogihaaste: Miksi bloggaat?

Verkkari-Nina heitti tällaisen haasteen kaikille #momfielaisille, ja määhän sitten heti tartuin. Ei sillä että olis jutun juuri mitenkään vähissä mutta kuitenkin. On ollut ihan kauheen vähän ärsyttäviä asioita, niin ei oo oikein ollut sanomista täällä. Mutta nytpä on!

Mullahan on ollut blogi vuodesta 2007 muistaakseni, joten johan tässä alkaa blogilla olla ikääkin. Eli miksi (vieläkin) bloggaan?

1. Kirjoittaminen on vaan kivaa.

2. Jostain perversistä syystä kuvittelen että mun elämä kiinnostaa muita ihmisiä.

3. Tää on mulle harrastus, josta oikeasti tykkään. Ennen kirjoittelin pöytälaatikkojuttuja, nyt mölisen täällä.

4. Vaikka en oo a) malli b) hyvä asukuvissa, ne on hauskoja. Ja koen suurta tarvetta jakaa niitäkin kuvia yhtenään. En tiedä miksi.

5. Ajattelin jatkaa niin pitkään että joskus oikeasti saan jotain blogin kautta. En oo nimittäin ikinä saanut yhtään mitään, jos ei massapostituksena tulleita “tuu tänne Helsinkiin tunnin tapahtumaan”-juttuja lasketa. En pidätä hengitystä, että tän asian suhteen mitään tapahtuu, mutta pitää se nyt ihmisellä haaveita olla eikö?

Homma toimii siten että pitää kertoa viisi syytä, joiden takia pitää blogia. Ja pistää haaste eteenpäin tyypeille, joiden bloggaussyitä haluaa udella. Linkin voi jättää tänne tai olla jättämättä, mutta olisi ystävällistä jos jättäisit koska olen utelias kun mikä.

Onnenpäivien A. Sinivaara, sinut on haastettu. Kuten myös sinut, Maria: Elämää ja Ameriikkaa. Ja ulkomailla majaansa pitävien sarjaa jatkaakseni, Laura Maria Ruotsinmaalta!

Haaste: Ilahduta bloggaajakaveria

Sain mieltäpiristävän ilahdutuksen Mattopiiska-blogin Jennalta tässä joku aika sitten, ja on syytä pistää tuo ilahdutus eteenpäin! Jenna kirjoitti niin mukavasti mun blogista että vieläkin ihan punastuttaa. Koska olen niin ylpeä saamistani kehuista niin pastean ne ihan tähän:

Aikoinani jotenkin eksyin Sanumarian entiseen Etkaisäänymuavarte-blogiin, jonka innovatiivinen ja ilmeikäs kielenkäyttö sai minut hörähtelemään kesken työpäivää (juu, pidän bloginlukemistaukoja kahvipaussien sijaan). Vaikka blogin toistuvia teemoja ovat nykyään kotiäidin arki ja urheilu, joista kumpikaan ei tällaiselle lapsettomalle velttoilijalle ole aiheena kovin läheinen, Sanumarian tyyli kertoa näistä(kin) asioista ilahduttaa minua edelleen. Jos sallitte kökköisen vertauksen, By Sanumaria on vähän niin kuin Top Gear -ohjelma: sen parissa viihtyy, vaikkei asiasta mitään tietäisikään. Kiitos siis piristämisestä! Jatka haastetta, jos siltä tuntuu.

Ilahdutabloggaajakaveriahaaste

Voin kertoa että ilahduin kyllä ihan älyttömästi. Jenna lähetti mulle vielä komian neulatyynyn (pistäisin siitä kuvan, mutta pari täällä asuvaa vähän alle metrin mittaista tyyppiä ovat jemmanneet sen johonkin, oli ehkä virhe antaa se niitten käpäliin…). Mutta nyt on aika pistää ilahdutus eteenpäin! Tässä ensin Tipulassa-blogista lähteneen ilahdutushomman säännöt:

- Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän). Jos haluat, yllä olevaa kuvaa saa vapaasti käyttää postauksessa!
- Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!
- Voit totta kai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia. :)
Minä ilahdun joka kerta kun 1001 Kabul -blogin Sini on julkaissut uuden postauksen.
Screen Shot 2015-04-18 at 10.20.22
Sitä voisi kuvitella uutisoinnin perusteella että Kabul on vain kasa soraa tätä nykyä, mutta Sinin mukaan siellä voi vaikka käydä lähetystössä teemabileissä, vaikka joskus tapahtuukin kurjia asioita. Sinin blogia lukemalla sitä on saanut nähdä ihan toisenpuolen Afganistanista ja Kabulista kuin se, joka uutisissa näkyy. Että jatka Sini jatka! Tekstejäsi on kiva lukea, ja joka kertaa vähän taas pääsee kurkistamaan maailmaan jota itse ei tule kokemaan.

Ennakkoäänestystunnelmissa

No nyt on sitten äänestetty. Mahduttiin jopa vankkureiden kanssa sisälle äänestysmestaan, ja päivän nuorimmat äänestäjätkin pääsivät kansalaisvaikuttamisen makuun. Tai no, nukkua posottivat vaan, eivätkä taida edes tietää että käytiin oikeen vaaliuurnilla.IMG_6501

Ehdokas löytyi Vihreiden listalta. Vihreät oli mun kakkosvaihtoehto puolueista, ja oli pakko äänestää niitä sitten koska RKPlla ei ollut ehdokkaita äänestyspiirissä. Mutta nyt on äänestetty sitten.

Ainiin! Ja lisäksi haluaisin lähettää kiitokset Mattopiiska-blogin Jennalle! Ilahdutuslahja tuli perille (ja toistaiseksi se on käytössä Veuhkalla halailuleluna), ja mulla on seuraavan bloggaajan ilahduttaminen tässä työn alla (kunhan vain keksin että millä ilahdutan) :)

Kateudesta

Emmi kirjoitti omassa blogissaan kateudestaan muita bloggaajia kohtaan. Ja siis olenhan mäkin kateellinen niille menestyneille bloggaajille, jotka noin vaan saavat kutsuja portaaleihin ja mainostajat lähettää sitä sun tätä ja otetaan yhteyttä ja pyydetään mukaan. Koska ei mua kyllä pyydetä. Tietenkin ei pidä nyt unohtaa että eipä se kotoo kukaan tuu hakeen, mutta monesti on näissä blogijutuissa ollut vähän olo että sitä on päässyt katsomaan millaista leikkiä ne suositut leikkii ja odottaa vaan kämmenet hikisenä että kutsuiskohan ne mukaan. Mutta ei ne kutsu.

Ja siis myönnetään vaan että se oli yksi syy muuttaa omilleen. Täällä saa leikkiä mitä haluaa, eikä tarvi miettiä että “no miksi ton juttuja nyt nostetaan, miksei mun” tai “miksi toi sai nyt tollasen diilin, miksei kukaan muista mua”.

Mutta se siitä, blogimenestys on monesti työn lisäksi täysin tuurista kiinni, ja mun blogiin ei oo tuuri osunut. Eikä lottovoittokaan. Mistä päästään siihen mun isompaan kateuden kohteeseen. Nimittäin tyypit jotka voittaa lotossa. Mä haluisin että mulla olis yhtäkkiä sellanen kasa rahaa että voisin maksaa velkani pois, ostaa vanhan puutalon maalta ja perustaa oman firman. Ja elää niin että jos huvittaa lähteä viikoksi reissuun niin senkus lähtee.

Muita kateuden aiheita:

  • ihmiset, jotka ovat tosi hyvässä fyysisessä kunnossa (mää yritän, mutta ei sinne noin vaan pääse)
  • ihmiset, jotka voi herkutella miten paljon vaan haluavat ilman lihomista (ei varmaan tarvi selittää että mikä tässä kadehdituttaa)
  • ihmiset, jotka osaavat laulaa
  • ihmiset, jotka osaavat soittaa
  • ihmiset, jotka näyttävät hyviltä sillai täysin yrittämättä
  • oikeastaan vaihtelevasti aina joku porukka, joka osaa jotain mitä minä en, niin kadehdituttaa

Että siitä, muita kateellisia? :)

Suuri #dieettilakko2014

Karkkilakko, herkkulakko, suklaalakko, jätskilakko. Tuttuja kaikille, eikö vain? Entäs moniko on (nyt ollaan rehellisiä siellä eikä selitetä silmät kirkkaina että broileri ja raejuusto ovat joulunakin herkkuruokaa) mättänyt joulupöydässä itselleen syömismorkkiksen? Mullahan on tässä (mahtipontisen huonosti etenevä voisin lisätä) dieetti menossa. Ja joulu on tulossa. Ja jouluun vaan kuuluu piparkakut ja juustot ja kalat ja laatikot ja kohvehdit ja pähkinät ja sohvalla makaaminen. Ja glögi, ja saunakalja, ja ruokaviini. Toisin sanoen, kauheasti kaloreita. Ihan kauheasti. Mutta on ihan turha soimata itseään siitä, että kerran vuoteen viettää yltäkylläistä juhlaa. Jos normaalisti arkena syöt tavallista perusruokaa, reippailet ja elät ihan normaalisti ja terveellisesti, niin älä murehdi siitä että jouluna vähän lähtee lapasesta. Entä sitten? Viikko vuodessa ei vielä tuhoa mitään. Ei kertakaikkiaan mitään.

Minä en aio tänä vuonna potea sitä huonoa omatuntoa ja syyllisyyttä siitä että natustan konvehteja sitä tahtia että heikompi ravintoneuvoja pyörtyy. Tästä syystä julistankin dieettilakon 2014 alkaneeksi!

Suosittelen lakon aloittamista heti, ja päättämistä kun jouluruuat ja kohvehdit on syöty. Hyvää dieettilakkoa kaikille! Kertokaahan miten projekti etenee vaikka täällä tai instagrammissa (blogin löytyy tunnuksella by_sanumaria), tahi blogin FBsivuilla!

Hei sinä siellä, vuonna 2004

Toimitus ja Trendi kyselivät, että millaisia terveisiä huutelisin 10 vuotta nuoremmalle itselleni (varmaan niiden pätevien osake- ja sijoitusvinkkien lisäksi). Ihan ensin suosittelisin vaihtamaan stylistiä. Kannattanee ehkä myös vinkata samaa kavereille.

Toisekseen suosittelisin miettimään, saatko tarpeeksi unta. On ergonomisesti epäilyttävää nukahtaa baaritiskille ankka kainalossa.

Mutta oikeastaan, niin ihan hyvin sä vedät. Oli hyvä idea lähteä ylioppilaskunnan hallitukseen, ja tulee vastaan vielä monta hyvää ideaa joihin lähteä mukaan. Ehkä voisit lähteä enemmänkin vielä mukaan kaikkeen, isolla sydämellä. Niistä hyvistä ideoista sitten yksikään ei varsinaisesti edesauta valmistumista saati nopeuta sitä, mutta voin luvata että valmistut maaliskuussa 2007 ja jokainen idea on toteuttamisen arvoinen. Kyllä, myös se kun päätätte kaverin kanssa organisoida pienet kotibileet kaverin vanhempien takapihalla. Tänä kesänä siellä oli keikalla Emma Salokoski, joten ei ollut yhtään huono idea lähteä mukaan ekalla kertaa.

Et ehkä saa sitä perhettä ihan niin aikaisin kuin halusit, mutta teet hienon reilin, tapaat tulevia sydänystäviä ja törmäät tulevaan aviomieheenkin. Ihan heti ei mitään vipinää tule, mutta esim. syksyllä 2009 kinastelette siitä voiko Batman-aiheisessa lavaspektaakkelissa kiinnittää Jokeri vaaleanpunaiseen Hello Kitty -krusifiksiin. Voisit suostua suorilta, se krusifiksi maalataan joka tapauksessa pinkiksi. Pääset helpommalla.

Ne terveiset? Älä tee oikeastaan mitään toisin. Paitsi hanki se stylisti. Ja nauti elämästä.

Häätrendit 2014: Millaiset häät teillä oli?

Trendissä on huomattu tämä suuri trendikkyys ja kaiken uuden aallonharjalla oleminen mitä täällä blogissa harrastetaan (finally, aloinkin jo hieman ihmettelemään). Joviaalisti nappasin kiinni siis häähaasteesta.

Trendi yksi: Rakkaus.

Siitähän se lähtee se häähomma. Että on puoliso jota rakastaa. Eli aloitetaan siitä ja vasta sitten lähetetään kutsut.

Trendi kaksi. Järjestä juuri sellaiset juhlat kuin haluat. 

Kuulostaa kliseeltä, mutta järjestäkää sellaiset juhlat, jollaiset itse haluatte. Me järjestetiin oikeastaan kolmet juhlat, jotka kaikki olivat juuri sellaiset kun haluttiin. Parhaat juhlat järjestyvät helposti. Paikalle tarvitaan kavereita ja/tai sukulaisia, munkkeja, boolia ja skumppaa. Reilusti. Ensin maistraatin jälkeen juhlittiin omalla pihalla, siitä siirryttiin kuokkimaan juhliin joissa oli lisää kavereita ja lopuksi vielä juhlittiin sukulaisten kanssa muutaman viikon päästä. Jokaiset juhlat olivat aivan parhaat (tietty).

(kuva: Sakari Karipuro)

(kuva: Paavo Tawast)

(kuva: Paavo Tawast)

Trendi kolme. Koivu, joki ja perinteinen romantiikka. Sekä bändi jossa yksi soittimista on melodika.

Ennustan perinteisen kokko-vesistö-koivut pyhän kolmiyhteyden palaamista hääsuunnitelmiin. Juhannuksena voi viettää taas häitä. Häävalssi hoidetaan kavereiden säestyksellä. Häävalssina meillä oli  Samae Koskisen Hän jolla on kaikki. Sitten tanssitaan ja yritetään olla vähän itkemättä kun kaikki on vaan niin hyvin.

(kuva: Paavo Tawast)

Tänä iltana yhdessä tanssitaan / ja kaikki on iloisii / Kaikki tärkeet ovat tänne löytäneet / meil on paljon ystävii

Nyt on kaikki niin hyvin / oltaispa tälleen ikuisesti / Voi kun voitais joskus sanoo / et meidän rakkaus kaiken kesti

(kuva: Paavo Tawast)

Trendi neljä. Älä stressaa.

Hassut hevosmaskit ja vieraiden rento asustus auttavat hääpariakin rauhoittumaan ja rentoutumaan.

Trendi viisi. Mukavuus ja ilo ja onni.

Mukavuudesta ei kannata tinkiä hääyönä. Ilmapatja ja makuupussi, sekä korvatulpat siltä varalta että jamibändi “Hei mäkin pystyn vielä soittaan” innostuu neljän aikaan yöstä soittamaan vielä Ultra Brata (olettaen että et halua kuunnella kyseistä orkesteria). Korkokengät eivät festariolosuhteissa ole se fiksuin valinta, mutta onneksi löytyy kivoja häisin sopivia släpäreitäkin (jej sille). Mukavat kengät ovat olennaiset myös siksi että jaksaa jorata monta tuntia putkeen hyvien bändien ja huikeiden biisien tahtiin (Vai kehtaatko väittää, että Röllibiisit eivät toimi tilanteessa kuin tilanteessa?). Lisäksi, hääkimpun voi kätevästi grillata makkaran lisukkeeksi puolen yön jälkeen kun iskee paha hiuko.

Tämä oli nyt hieman sekoitus ennustamista ja muisteloita. Taidan katsoa vielä kerran videon tuolta juhlista. Lupaan etten kyynelehdi (ainakaan kovin paljoo).

ABCD ja muita aakkosia

A. Aamut. Ei sitten yhtään mun juttu. Tai on, jos saan pistä silmät kiinni ja nukkua vähän lisää. Nyt sitten jos joku tulee viisastelemaan että “tsihhhhiiiii, oota vaan ku lapset herättää sut aamulla” niin suutun.

B. Banaanijuge ja nakit, lyömätön yhdistelmä.

C. D. Olisi vintillä pari laatikollista näitä, en oo keksinyt haluanko säilöä vai mitä niille pitäisi edes tehdä.

E. En oikeesti keksi mitään tähän. Mutta katsokaa, nätti kuva:

F. Faarao. Yritettiin kerran jossain lautapelissä (en muista missä mutta siinä aina arvottiin kirjain ja sitten piti keksiä mahdollisimman monta esim. Fllä alkavaa tiettyä asiaa) sanoa että faarao on äffällä alkava ammatti, mutta ei mennyt läpi.

G. Garkki. Irtogarkki erityisesti.

H. Hapankorput. Voisin elää hapankorpuilla. Ehdottomasti parasta kun saa lasin kaakaota, hapankorppuja ja voi lukea samalla Daltonin veljeksistä ja Lucky Lukesta.

I. IRC. Kaverit tekstipohjaisina, miten ihanaa eikä yhtään turhia kuvia.

J. Jäätelö. Kaikki käy, mutta lakritsijätski on parasta.

K. Kakkubuffet. En mee enää toiste, tuli niin paha olo.

L. Luistimet. En malta oottaa että pääsen taas jäälle. Ehkä jo syksyllä?

M. Mökki. Vietän siellä ihan liian vähän aikaa ottaen huomioon kuinka rauhoittava paikka se on.

N. Naantali. Se paikka mikä vaan on koti.

O. Oma rauha. Tarviin tätä aika säännöllisesti, menee hermot jos yhtään ei saa olla yksin ja muut vaan meuhkaa.

P. Perhe. Aika kliseistä ja keski-ikäistä, mutta mulla on nyt se perhe mistä oikeasti haaveilin tosi pitkään. Toivottavasti perhekoko kasvaa sillä kahdella ilman ongelmia, ja että kaikki ylipäätään sujuu hyvin.

R. Rikosromaanit. Eli dekkarit. Voisin lukee ties kuinka monta. Agatha Christien opukset oon lukenut jokaisen vähintään kahdesti.

S. Speksi. Erityisesti NääsPEksi ja DIspeksi. Paljon hauskoja muistoja, toivottavasti monia uusiakin muistoja vielä näiden tyyppien kanssa saadaan kehiteltyä. Vaikka sitten risteilynkaatoristeilyllä.

T. Tiikerit. Tiesittekö, että jos tiikeriltä ajelee turkin niin ne raidat on sen nahassa?

U. Ukkonen on edelleen mun kammotuksen aiheeni numero yksi. Tai kaksi, käärmeet menee ehkä ykköseksi.

V. Vanukkaat. Arvatkaa tekeekö mieli Jacky-makupalaa nyt?

Å. Åbo. Erityisesti Turun murre, lähellä sydäntä. Huolimatta siitä että kaikki epäturkua puhuvat kokevat oikeudeksiin huomautella että puhutpa rumasti tai puhutpa väärin, niin on se vaan hieno murre.

Ä. Äiti. Mun äiti on huippu, sen äiti on huippu ja toivon että mustakin tulis huippu siinä hommassa.

Ö. Öhöhöh, nauran monesti kun kukaan ei kuule.