oma elämä

One day in Tallinn

Sain äitienpäivälahjaksi matkalahjakortin Tallinnaan ja hieman käyttörahaa Karnaluksia varten. Reissu varattiin heinäkuulle ja lähdin matkaan ihan into piukassa. Koko päivä ihan ominpäin lankakaupassa, voi veljet! Teemaan sopivasti menomatkalla tojotin takakannen baarissa, join yhden kaljan ja neuloin.

IMG_0311

Koska tarkoitus oli mennä suorilta Karnaluksiin, kulkematta vanhan kaupungin kautta, poikkesin heti ensimmäisestä ruokapaikan ovesta sisään. Eli Kochi Aidad, joka näkyy kun D-terminaalista tulee pihalle. Jos etsii jotain hipsterihenkistä ruokamestaa, ei ehkä kannata täällä käydä, mutta jos haluaa hyvää murkinaa, mukavaa palvelua, wifin, hyvät vessat, hienot tilat ja edulliset hinnat, niin suosittelen kyllä lämpimästi. Löytyy siitä Superalkon nurkilta, jos se kertoo enemmän.

IMG_0315

Karnaluksissa saattoi ehkä (ei niin yllättäen) lähteä aavistuksen mopo käsistä, mutta pysyin silti siinä budjetissa jonka olin itse asettanut. Tai lähinnä siinä salaisessa budjetissa, jonka olin arvellut että kuitenkin saan tuhlattua. Lankaa löytyi niin itselle tehtäviin juttuihin kuin lahjoihinkin, ja bonuksena löytyi nappeja ja vetoketjuja ja sellaista muuta sopivaa pientä tarviketta.

IMG_0319

Kun Karnaluksista lähtee kohti keskustaa, kannattaa poiketa Kissakahvilaan. Kakkua, kahvia ja jätskiä. Ainoa mikä tällä kertaa oikeasti ärsytti oli muut asiakkaat. Istuskelin siinä kaikessa rauhassa pöydässäni ja kuvassa näkyvä kissa oli suurin piirtein mun selkäni takana. Jostain syystä muutamat tyypit katsoivat että on ihan ok tulla siihen suurin piirtein mun selkään kiinni moikkaamaan tuota kissaa. Täytyy ensi kerralla pistää joku tarra selkään että “olen suomalainen, jätä vähintään metri tilaa mulle”.

Kissakahvilassa myydään myös vähän pientä sälää, heräteostin korvikset:

IMG_0325

Tykkään ihan älyttömästi Tallnnassa siitä, että siellä ei paljoakaan ressata voiko lasisen pilvenpiirtäjän värkätä 1700-luvun kivitalon viereen. Tottakai voi.

IMG_0320

IMG_0322

Päätin tällä reissulla välttää vanhaa kaupunkia kuin ruttoa (eli kävin Olde Hansasta hakemassa yhden tilaustuliaisen, mutta muuten pysyttelin poissa.). Sen sijaan pengoin läpi kirjakauppoja ja löysinkin sopivaa luettavaa.

IMG_0327

Haapsalun huiveista kertovan kirjan. Ohjeita ja historiaa ja ties mitä! Reissun toinen olut kävi hyvin lukemisjuomaksi.

Tällainen “hurvittelupäivä” ihan ominpäin oli kyllä todella kiva. Tykkään reissata ja kuljeskella ominpäin, ei tarvi kysellä keltään että mitä tehään tai mihin mennään. Menee vaan mihin huvittaa ja jättää menemättä jos ei huvita. Seuraavaa reissua odotellessa!

Loman loppu

Yleensä sitä ehkä surraan että voi voi kun lomat loppuu. Suosittelen näille ihmisille kahden viikon hengailua kahden kaksivuotiaan tyypin kanssa. Erityisesti silloin kun jo aamulla ilmeestä näkee että tänään tehdään kaikki mahdolliset ja mahdottomat jekut ja keksitään läjä uusia. Voi veljet! Oikeasti meillä oli kyllä tosi hauskaa, mutta onhan se nyt silti kiva mennä syömään lounasta sillai ettei tarvi sinkoilla pöydästä koko ajan estämään jotakuta kaatamasta maitoaan a) pöydälle b)lattialle c) lautaselle d) kaverin lautaselle, eikä kukaan saa hervotonta itkukohtausta kun saa jälkiruoaksi banaanin, joka on kuorittu. Voitteko uskoa, kuorittu banaani! Tai kun on väärä haarukka. Siitä se suru puseroon vasta tuleekin. Että kollegat, pliis älkää vetäkö hernettä nenään jos aterimet on vähän väärät!

Vaikka lomat onkin siis nyt näiltä osin lomailtu, on jotenkin silti lomafiilis vieläkin. Että ehkä ihan onnistunut loma? Läppärin laturi tarvii vielä metsästää jostain, läppärin oikean kokoinen suojapussi on vielä hukassa, päiväkotikamat on pakattu osittain, ja huomiset vaatteetkin pitäisi itselle hakea jostain. En usko että pihahengailuun sopivat vaatteet ovat ihan toimistokelpoiset. Ellei toimistossakin lennä kura, hiekka ja vesi. Toivottavasti ei.

Touhutoopet ja keittiöhommia

Musta on kiva kierrellä kirppareilla ja kyhnätä alennusmyynneissä. Ihan vaan koska voi löytää edullisia juttuja, jotka miellyttävät omaa silmää. Mikään kirpparihaukka tai alennusnäätä en ole, mutta aina välillä löytyy jotain kivaa. Kuten vaikka Marimekon patalaput ja uunikinnas. Söpöt kun mitkä! IMG_0736Ja mikäänhän ei ole niin siistiä kuin ilmainen ja vahingossa löydetty. Löysin meidän lähimetallikierrätyspisteeltä tällasen purkin, jonka joku oli jättänyt ystävällisesti astian päälle:

IMG_0739

Hopeisen lusikankin sain ilmaiseksi! Kaupantekijäislahja siis. Pikkujuttu, mutta hauska ja omasta mielestä hieno kuin sika pienenä.

IMG_0732

Siinä missä aiemmin oon vähän vain katsellut ja ihmetellyt ja joskus tuurilla löytänyt jotain, nyt on ollut enemmänkin sellainen “haku päällä”. Ja sitä on käynyt sellainenkin ihme että oon löytänyt mitä oon etsinyt! Etsin kuistille jotain sellaista juttua (ammattitermit hallussa), jossa voisi säilyttää sateenvarjot ja muut pystysäilytystä kaipaavat esineet. Sopivan kapeita ja korkeita peltitonkkia tai maitotonkkia ei tullut vastaan, mutta nyt meillä on kuistilla tällainen:

IMG_0738Saatan ehkä maalata, ehkä en. Ja joku vettä imevä sisus pitäisi kehitellä, olisko ideoita?

Rompepäivät

Pitkin Suomea järjestetään Rompepäiviä. (Katso seuraavat täältä.) Eli käytännössä isompi tai pienempi tapahtuma, jossa on myyjiä myymässä erilaista roinaa. On yksityishenkilöitä (joiden pöydistä löytyvät aarteet) ja on keräilijöitä (jos etsit juuri sitä tiettyä lasipurkkia niin saatat löytää ja on kauppiaita, jotka myyvät tuotteitaan (vaikka saunajakkaroita tai luomujauhoja). Kaikenlaista siis.

Jos vaikka haluat ostaa iänvanhat vauvavankkurit (jotka ilmeisesti ovat Batmanin vanhat), se järjestyy mitä todennäköisimmin:

IMG_0727

Batmanin vaunut jäivät ostamatta, mutta kaikkea muuta pientä löytyikin. Ensimmäinen löytö oli melkeinpä päivän käytännöllisin. Löydettiin hieman penkomalla maustehylly. Eikä maksanut mitään. Eli hyvin alkoi rahantuhlaus! :D

IMG_0734

Hylly iskettiin paikalleen keittiöön ja fiilisteltiin että onpas se sopiva. Keittiöön löytyi myös pari purkkia. En jaksa tajuta ihan miksi sellaisista kulmikkaista metallipöniköistä pyydetään 10€ hintoja, tai 15€. Mulla ei niinkään onneksi oo mitään maniaa (vielä) tiettyihin purkkeihin, joten valkkasin ne mitkä silmää miellytti ja joista sain hinnan alemmas tinkimällä.

IMG_0729

Ehkä sitä voisi keskittyä jatkossa punavalkoisiin purkkeihin? Saisko siitä jonkun manian aikaan? Punainen oli muutenkin selkeästi päivän väri, sillä löysin myös punaisen ison emalikattilan ja punaisehkon leipälaatikon.

IMG_0725

IMG_0730

Toisen romu on toisen aarre! Vähän muutakin löytyi, mutta katotaan niitä sitten toisella kertaa.

Kala ja possu

Lähettiin Korkeasaareen, ja Veuhka ilmoitti että haluaa nähdä kalan ja possun. Eli oikeestaan olis voitu mennä johonki kotieläinpuistoonkin, mutta mentiin nyt oikeen etelän lomalle. Päivä oli melkoisen kuuma, mutta rannikolla on se hyvä puoli että tuuli viilentää aina mukavasti. Heinäkuun loppu ei ehkä oo paras aika mennä katsomaan elukoita, jotka lähinnä makaavat paikoillaan koska on kuuma, ja leikkivät lahnoja. Mutta päivä oli tosi kiva, nähtiin karhuja, nukkuvia kissaelukoita, peuroja ja kenguruita ja kameleita ja ties mitä muita. Villisika meni possusta ja jälkikasvukin oli tyytyväistä väkeä. Malttoivat ottaa päiväunet vasta kun lähdettiin kävelemään koti parkkipaikkaa.

Meillä oli päivän ohjelmassa muutakin kuin elukoiden katselua ja jätskin syömistä, vietiin iso kasa vanhoja lastenvaatteita Helsinkiin jatkokäyttöön, annettiin meille annettu pinnasänky eteenpäin ja haluttiin hengata kavereiden kanssa. Ja siis mikäpä parempaa kuin ne elukat ja syömishommat. Syömishommiksi valikoitui pitsa. Ja voi veljet mikä pitsa se oli! Ohuen ohut pohja, sopivasti täytteitä ja täydellinen koko.

IMG_0514

Juuri sopiva koko neljälle aikuiselle ja kahdelle taaperolle. Kaikki meni! Suosittelen lämpimästi Helsingin Siilitiellä sijaitsevaa Siilinpesää. Viereen pääsee metrolla!

Muutto, kesäloma eli tekosyiden Tonava

Mulla olis melkosen monta syytä miksi en oo postannut, mutta tässä kun kirjoittelin niitä ylös niin ne oikeastaan kaikki vaan liittyvät siihen samaan.

EN OO EHTINY.

Jotenkin oon päässyt siihen pisteeseen että saatan hyvin olla avaamatta konetta kolmeen päivään ja vilkaisen puhelimestakin meilit ehkä päivän välein, jos silloinkaan. Lisäksi puhelin on usein äänettömällä, niin en huomaa jos joku soittaa. Vastaan kun vastaan!

Se hyvä puoli tässä tietokonettomuudessa on, että oon keksinyt ehkä 100 postauksen arvoista juttua. Ei uskoisi, vai mitä! Ja ne ei oo kaikki vaan turhanpäiväistä valittamista tai purnaamista.

Mutta aloitetaan nyt siitä, että heinäkuun alussa muutettiin takaisin Tampereelle, eli pohjoisemmaksi siis.

thumb_IMG_0211_1024

Aika idyllinen meidän uusi kotitie, eikö vaan? Parasta tässä on kyllä se että tuntuu kun olisi asuttu tässä talossa aina. En tiiä mikä siinä on, mutta kertaakaan ei oo ollut mikään asia väärässä paikassa (tiiätte kun hakee vaikka valokatkaisijaa vasemmalta puolelta aina, mutta se onkin oikealla?), ollaan kaikki nukuttu hyvin yöt, ja omalla pihalla on vaan parasta hengata. Tekisi kamalasti mieli tehä sellainen “hei katsokaa kaikki miten ihana koti meillä on, eli katsokaa kun otin kuvan maljakosta ja kehukaan mun kotia”-postaus, mutta rehellisesti sanottuna täällä on oikeastaan vielä tällanen meno:

thumb_IMG_0212_1024

Niemen laatikot on sentään palautettu, mutta verhot puuttuu ikkunoista ja kaikki on melkoisen levällään vielä. Asiat niin sanotusti hakee vielä paikkaansa. Feng shui muodostuu itsestään, vai miten se meni? Otan sitten sitä mukaa kuvia kun saadaan tätä kotia siihen kuntoon että kehtoo! Mutta kehukaa ny! Että tiiän lukeeko tätä enää ketään mun lisäkseni?

Nii ja ne syyt: muutto, kesäloman odottelu, muuttokamojen purku, kesäloman alku, kaverin takapihafestarit, laiskottelu, neulonta, lisää neulontaa, ompelu, kesälomailu, ulkomaan matkailu, laiskuus. Olkaa hyvät.

Kesähommia

Kesän alku on mennyt tavallaan melko rauhallisesti, mutta tavallaan tosi kauhealla vauhdilla ja stressillä. Ollaan myyty meidän vanha koti ja ostettu uusi, joten nyt alkaa sitten stressikin helpottaa. Ja ehkä jotain motivaatiota bloggaamiseen löytyy kun pääsee uuteen kotiin ja voi sisustaa muuttolaatikoilla. Tai no voiko sitä kutsua sisustamiseksi että heittelee tavarat mitä jo omistaa jotenkin järjestykseen ja arpoo että tarvitaankohan me muuta kuin lumikola, kompostori ja ruohonleikkuri. Huoli pois, blogi ei muutu erityisesti sisustusblogiksi vaikka ehkä muutama aiheeseen sopiva postaus tuleekin varmasti.

Mutta on tässä kesällä jo ehditty puuhailemaan kaikenmoista:

IMG_9802

IMG_9859

IMG_9884

IMG_9918

Kesälomaa odotellessa! Josko päästäis pois kotikulmiltakin sitten ja vähän reissaamaan (eli isovanhempia katsomaan).

Kiirutta pittee

Tässä on ollut monenmoista. On siivousta, on puunausta, on neulontaa ja on Australian Mastercheffin tuijotusta. Ja lisäksi on näyttöjä, näyttöjä, näyttöjä. Pistettiin nimittäin asunto myyntiin ja lähettiin katteleen josko jostain löytyisi kiva. On pohdittu että hankitaan täysin rempattu, on välillä ajateltu että hankitaan sellainen missä kaikki pahat rempat olisi jo tehty, on pohdittu että no mitä jos tehäänkin kaikki ite. Ja kaikki siltä väliltä. Ai mitkä tarkat kriteerilistat missä? Enlight1

Enlight1(2)

Ihan kauhean vaikea päättää että millaisen talon sitä uskaltaisi ostaa, jos voisi ostaa (oma ei oo vielä myytynä niin ei ihan uskalla vielä). Mutta eiköhän se oo hyvä vaan kiertää ja katella. Yhteen taloon ihan rakastuinkin jo, mutta siinä olisi oikeasti kamalasti tekemistä. Niinkö ihan kaikki. Pihan vadelmapuskatkin pitäisi osata pistää kuntoon. Mutta kattotaan ny! Salaa toivon että joku ostaisi sen ensin niin ei tarvisi miettiä.Enlight1(5)Kaikkein vaikeinta on kyllä ihan oikeasti pitää tää nykyinen koti esittelykunnossa. Ootteko ite koskaan kokeilleet aamulla pukea sekä itsenne että kaksi tehotaaperoa, siivota viidessä minuutissa levitetyt legot kasaan, ja noin muutenkin koittaa saada sen kodin siistiksi, jotta siellä voidaan pitää esittely iltapäivästä? Mää oon. Ei oo helppoo.

Enlight1(4)

Onneksi on vati jossa on sitruunoita ja limejä (siis eikö jokaisessa kodissa AINA ole sitruunoita ja limejä ihan määrissä muuten vaan), rehuja keittiön pöydän päällä maljakossa (oli ehkä nerokkainta toi valkonen pöytäliina, se menee tohon vaan esittelyiden ajaksi, muuten siinä on riemunkirjava vahakangas) ja sohvatyynyt ojennuksessa. Kyllä se tästä, ja jos ei niin ei sekään ehkä oo maailmanloppu. Mikäs tässä ollessa, valmiissa maailmassa.

Asiasta toiseen. Kävin ehkä noin sadan vuoden tauon jälkeen juoksemassa ja sain pingottua (joku ilkeämielinen voisi sanoa että raahauduttua/lönköteltyä) kolme kilsaa. Sitten totesin että tää sujuu ihan jees, joten parempi alottaa rauhassa ja mennä vaikka torstaina uudelleen ja kokeilla neljää. Tarkotus olisi juosta toukokuussa 10km, joten kait tässä vielä ehtii. Nohevampi olisi varmaan aloittanut treenit esim. tammikuussa, mutta sillon oli kylmä ja pimee ja märkää. Ei sillon järkevät ihmiset pihalla juokse. Aattelin sillee tän homman että jos ei muuten niin taksilla pääsee aina maaliin, ei se tarvi kun parikytä euroo jemmattuna trikoisiin. Avot! Vai onko se jotenkin epäurheilullista jos käyttää taksia?

Ei sillä että en ehtis kirjottaa

“Kirjotatsä vielä blogia?”

“Ei, mää laiminlyön sitä.”

“Aijaa, siinä sää oot kyllä tosi hyvä.”

Tässä on nyt ollu niinsanotusti kaikennäköstä, ettei oo ehtinyt oikeen ees miettiä että mitäs tässä tänne kirjottelis. Jotain aihioita pyörii mielessä, ja kuulkaa oon ihan tehny paperille muistiinpanojakin että tässäpä hyvä idea pistän talteen. Ainoo vaan että ne muistiinpanot on sellaisia “tässä tosi hyvä idea, muista se parkkipaikkahomma”. Jaa niin mikä parkkipaikkahomma? :D

No mutta. Nyt sentään on bubbling under se tukkapostaus, eli miten käy kun hylkää hiusten harjaamisen. Mitään sen isompia rastoja ei oo vielä tullut, takkuja kylläkin. Toisaalta tää tuntuu vähän huijaukselta kun en normaalistikaan joka päivä oo jaksanut harjaa ettiä. Mutta saatte välikuvan aiheesta. IMG_9187Jotain outoa kiharahommaa on menossa yhdessä kohtaa takana päätä, mutta edessä sitten ei lainkaan. Ota tuostakin sitten selko… Sitä muuten tuntee itsensä todella fiksuksi kun duunin vessassa koittaa aamuseiskalta ottaa itestään selfieitä. Siinä käy mielessä sellasia ajatuksia kun

“voiskohan sitä elämällään tehä muutakin”

“miksi mä oon täällä jo seiskalta”

“unohdinko sateenvarjon bussiin”

“kauheet harakkakädet, miksen osaa ottaa kuvaa missä olis kädet nätisti”

“on mulla ja harrastukset”

Kaiken tämän vessapohdiskelun lisäksi on kyllä tehty muutakin. On tehty lumikakkuja, kuunneltu Fröbelin Palikoita (meikäpä tietää missä milläkin hetkellä on pää-olkapää-peppu-polvet-varpaat), etitty Muumeja YouTubesta ja epäonnistuttu, Muumien sijaan katottu monta monta jaksoa Late Lammasta (mää katon, lapset tykkää vaan alkutunnarista) ja mitäs muuta. Mietitty että ainii salilla pitäs käyä, muttako ei huvittas sitte pätkääkään. Ja väliin on sitten jääny.

IMG_9201Ollaan hengattu muina vauvoina sohvalla (vähänkö oon ovela, molemmilla on omat kaukosäätimet, eivätkä ne kummatkaan toimi, muahahahahahah). Ollaan Possun kanssa vahdittu pihaleikkejä.IMG_9196

Ollaan käyty lomalla Naantalissa syömässä viinirypäleitä ja ollaan myöskin hoidettu kotosalla pientä joka meni ja hävisi tappeluksessa ovenkarmille. IMG_9170IMG_9176

Älkää antako hymyn pettää, näkisittepä sen ovenkarmin! Katu-uskottava räppäripipo ja Nalle Puh-huppari vauvan omat valinnat. Uskotteko jos sanon että tuli huuto kun yritin kääntää tuon pipon tupsun taaksepäin? Huhheijaa, meillä on vissiin joku tahtoikä menossa. Eiku mikä uhmaikä se olikaan. Kuitenkin näitä hetkiä mistä puhuttiin silloin kun vauvat oli ihan minejä ja nukkuivat kiltisti kolmet päiväunet, niin oltiin että “OOTA VAAN KUN TULEE SE UHMAIKÄ”. No ihan kivasti tässä menee, siinähän tahtovat kaikennäköistä. Joskus saavat joskus eivät. Ei oo kielletty kokoomasta dubloja laatikkoon.. :D