Monthly Archive: July 2015

Markkinaostoksia ja muita

Kuten jo eilen leuhotin, olin siellä Naantalissa Unikeonpäivillä. Kojuja oli vaikka minkälaisia, mutta päädyin tekemään pieniä ostoksia vain kahdesta (kahvikojua ei tiettykään siis lasketa). Ekasta kojusta löytyi kaksi hauskaa hupparia. Kangas on mukavaa ja pehmeää, ja koko on vielä vähän reilu. Mutta menevätpä sitten vaikka koko ensi vuoden. IMG_7287Hupparien tekijä on nimeltään Taikatuulia, kannattaa seuraavilla markkinoilla käydä katsomassa josko olisi paikalla, vaatteet olivat kyllä tosi hauskoja kaikki. Seuraavassa kojussa hinnat olivat vähän tujummat kuin Taikatuulialla (hupparit maksoivat 13€ kappale), mutta ei se mitään.

KUI Designin popupmestasta tarttui mukaan tytöille puput ja itselle pieni laukku.IMG_7309IMG_7310KUI Designilla on vaikka mitä muuta, käykää ihmeessa tutkimassa verkkokauppa läpi!

Unikekona Naantalissa

27.7. järjestetään aina Naantalissa Unikeonpäivät. Asiaan kuuluu myyntikojut eli markkinat, metrilaku, lasten pukukisa, muotinäytös ja muuta esitystä. Ja tietenkin Unikeon mereen molskauttaminen ja unikeon kulkue. Tällä kertaa kelit meinasivat vähän viedä festareiden fiilistä, mutta me ei annettu sen häiritä. Killisilmät vaunuihin ja kohti markkinoita siis heti aamusta.

IMG_7300Suunnitelmana oli että tytöt nukkuisivat päiväunet vaunuissa, mutta kuten olettaa saattaa, oli asioiden killittäminen ja osoittelu paljon hauskempaa kuin nukkuminen. IMG_7292

IMG_7296Unikeon mereen molskautus jäi näkemättä, mutta kulke nähtiin. Sinne oli saatu muumit ängettyä junaan (en tiedä miten) ja uusi unikekokin siellä heilui kyltin kanssa. Valinta osui tänä vuonna Timo Koivusaloon, vissiin kaikkien kaupungissa kuvattujen Risto Räppääjä -leffojen vuoksi. Jostain pitäisi kyllä saada tuollainen raidallinen yöpaita ja osallistua kulkueeseen joku vuosi, nyt niitä osallistujia on kovin vähän enää.

IMG_7303

Muumit eivät vielä aiheuttaneet mitään isoja reaktioita, mutta ehkä ensi vuonna sitten? Poliittinen keskustelutori jätettiin väliin, ja samoin lasten kirppis (mikä näin jälkikäteen vähän harmittaa, koska se on siis lasten oma kirppis, jossa he myyvät itse. Sieltä olisi voinut löytyä tytöillekin jotain kivaa. Ja noh, ihan vaan kannatuksen vuoksi olisi voinut mennä.). Sen sijaan kävin katsomassa Pirren ja Hansun (TERSE!) ja ihan hetken jaksoin kuunnella Hjallis Harkimoakin. Ihan vähän vaan. Oikein kivat kemut oli! Ens vuonna uusiksi siis.

Naantalista löytyy muuten festareiden ja muumien lisäksi muutakin nähtävää. Erityissuosikkini on tämä individualistinen tienvieruspuu.IMG_7293Miksi asettua tienlaitaan kun voi asettua mihin haluaa?

Unikeonpäivät ovat kyllä yksi ihan suosikkitapahtumia. Todella kurjaa että keli oli tänä vuonna näin huono, mutta niinpä se on tainnut olla jokaisessa muussakin tapahtumassa ympäri Suomen. Kylmää on kuin kyyn persiissä. Mutta eipä anneta sen haitata! Mullakin on vielä pari viikkoa kesälomaa jäljellä, ja sitten alkaa kivasti työttömyyshommat.

Pressan puutarhassa

Naantalissahan sijaitsee presidentin kesäpaikka, Kultaranta. Kun kerran lähes naapurissa ovat ja vielä kotonakin näyttivät Sale ja Jenni olevan, niin lähdin illalla vähän omin päin liikenteeseen. Joskus vaan meinaa päästä kuulua prii, jolloin jo tunnin hengailu jossain ihan yksin ilman tuhoduoa tekee ihan älyttömän hyvää. Tällä kertaa hengailin siis pressan luona. Tai no jos nyt tarkkoja ollaan niin siellä Kultarannan puistossa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lipusta tietää että kotona ovat. Mutta ei näkynyt aamutakin vilahdustakaan, saati kotireinojen jälkiä missään. OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pitkin puistoa oli hauskoja patsaita, tää oli ihan yks lemppareista. Lähinnä siksi että perivarsinaissuomalaiseen tapaan se vaklaa salaa mitä kaupungilla tapahtuu. Juorupeili Kultarantastyle!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lisäksi ihan muina turisteina otin selfieitä sekä naamasta, että jaloista. Koska niin vaan pitää tehdä. Typerän näköistähän se on, mutta minkäs teet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mites muut siellä, kuuluuko välillä päästä prii? Mikä siihen auttaa? Noitten touhottajien kanssa puuhaaminen on vaan niin jotenkin energiaa vievää (kysykää maanantaina vaikka mun äidiltä kun me lähetään täältä, se varmaan nukkuu viikon putkeen), että välillä pitää saada olla hetki vaan tekemättä erityisesti mitään. Toi puistohaahuilu toimii kyllä mulle, mikään kuntoilulenkki ei tuota ihan samaa tulosta. Vaikka hyvää tekeekin. Prii vaan itsekullekin!

Vaihtaisin jos voisin

Ei se vaihtamalla parane, sanovat. Ei kaikki ehkä paranekaan, mutta kyllä mää silti heti vaihtaisin kotisalikseni Target Gymin jos voisin. Kaikella rakkaudella Lempäälän kunnan salia kohtaan. Vaihtaisin silti. Ihan siitä syystä että kun kävin siellä testaamassa niin:

  • seinällä oli motivaatiojulisteena Arska.
  • säännöissä sanotaan että humalassa on turha tulla paikalle.
  • sali oli älyttömän siisti.
  • painokiekot ja käsipainot olivat nätisti telineissään.
  • musiikki joka soi oli hyvää eikä esim. ylex/suomipop.
  • salilla oli riittävästi, ellei jopa ylenpalttisesti välineistöä ja tavaraa jolla temmeltää.
  • pukkari oli siisti (ette usko miten vaikea on löytää salia jossa naisten pukkari olisi siisti, ehjä ja muutenkin sellainen parempi kuin ihanjeeskasipuol).

IMG_7227Itse salilla en tasan kehdannut pousailla tyhmästi yhdellekään peilille, saati ottaa mitään kuvaa, sillä siellä oli tyyppejä jotka ihan oikeasti olivat treenaamassa. Ja ei oo reilua ottaa tunnistettavia kuvia muista salilla.target

 

Salin aulassa oli kätevä vihkonen, josta pystyi lunttaamaan mitä tarkoittaa pyramidit, supersarjat ja niin edelleen. Jos ei olisi itellä ollut kiire kotio niin olisin kyllä jäänyt selaamaan sitä pidemmäksikin aikaa. Ehdottomasti 5/5 mesta. Jos asuisin Naantalissa, kävisin. Joka päivä. Mut en asu, niin en hylkää mun ihanaa minisalia. Tässä muistutuksena kuva siitä miten hieno se on (Klikkaa toki isommaksi!).IMG_6527Täytyy kyllä jatkossa harkita että ostaisiko tonne Target Gymille 10-kerran kortin, että pääsisi sitten aina vierailulla ollessaan vähän rautaa siirtelemään ylös ja alas. Nähtäväksi jää!

 

Kesäloma se on vaikka hellettä ei näy

Ah, kesä. Ehkä saan kansan syvien rivien vihat niskaani kun totean että on kyllä hemmetin kiva että helteet ovat pysyneet poissa tänä kesänä. Ihan paristakin syystä. Tyttöjen kanssa on ollut kivampaa ulkona kun ei ole niin hemmetin polttavan kuuma, jätski ei sula kun sen kantaa kaupasta kotiin, ja uima-asullekaan ei ole tullut käyttöä niin ei ole tarvinnut siinä näyttäytymisestäkään ahdistua. Ehtii senkin sitten ensi kesänä. Mutta en pistäisi pahakseni jos sataisi vähän vähemmän ja jos nyt joku päivä olisi edes pistemäinen helle.

Tässä on nyt muutama päivä lomailtu rannikolla, ja kaikenmoista sitä on ehtinyt tehdä. Oon käynyt jo kahdesti lenkillä, ja nollasti salilla. Saa nähdä josko jälkimmäiseen tulee korjausliike, katsotaan nyt. Mutta lenkillä kävin tutkailemassa Kultaranta golfin taustametsikköjä, sinne ovat rakentamassa köyhät koteja. Tonttikin maksaa niin paljon että ilman lottovoittoa ei tarvinne edes pohtia.

IMG_7187

IMG_7183Takametsikköjen tutkimisen lisäksi käytiin ihan porukalla pitsalla siellä Kultaranta resortin alueellakin.IMG_7189IMG_7203Oli heittämällä yksi parhaista pitsoista joita oon ikinä. Heineken house oli paikan nimi ja pitsasta löytyi paahdettua pekonia, italian salamia, parmankinkkua, paholaisenhilloa, parmesania, balsamicosiirappia ja tuoretta rucolaa. Ehkä pakko mennä testaamaan vielä se missä on tuoretta mansikkaa ja vuohenjuustoa. Niin väärin että sen on pakko olla oikein. IMG_7207Kun päästiin kotiin alkoi yksi seurueesta hieman hassutella. Olikohan siinä maidossa jotain? Tänään päästiin rannallekin. Ihan ekaa kertaa eräitten elämässä oltiin uimarannalla, uikkarit päällä ja kaikkea. Sitä voisi kuvitella että meri jotenkin jännittäisi, mutta mitäpä vielä. Meuhka konttasi kohti jorpakkoa melkoisella päättäväisyydellä ja olisi varmaan loiskutellut siellä lopun päivää.IMG_7221Ite reippailin vielä kävellen keskustasta kotiin. Ja otin kaverikuvan Salen kaa. Se on saleen tuolla jossain kuvassa.thumb_P7211577_1024thumb_P7211567_1024Nättiä, niin nättiä. Seikkailut jatkuvat täällä, ja kotona tapahtuu remonttia. Tai on tainnut jo makuuhuone saada seinille maalia ja tapettia. Kauheen käteviä tällaiset remontit kun mun ei tarvi vaivautua paikalle.

 

Siivousvimma ja tapettijuttuja

Lauantainen kamojen organisointi jätti jälkeensä järjestely- ja siivousvimman, joka kohdistui aamupäivän tunteina kahvin voimin meidän pihavarastoon. Siellähän ei mitään hiekotussepeliä arvokkaampaa oikeen ees oo (paitsi en tiiä paljonko vesiletku nyt maksaa?), mutta sitäkin enemmän siellä on geneeristä rojua kaapinovista nauloihin ja pyykkinaruun. PicMonkey CollageNo mutta katsokaas kun nyt kelpaa! Ovesta mahtuu sisälle jos sattuu tarvitsemaan hyppynarua, retkijakkaraa tai kuivunutta maalia! Kyllä on hieno. Tätä saavutusta olisin juhlinut mustikkapiirakalla, mutta en jaksanut enää tehdä. Kumma kyllä tuo järjestely- ja siivousvimma ei ulottunut mitenkään muuten mihinkään tänään täällä kotona.

Sen sijaan karkasin illalla rautakauppaan (musta on kiva kierrellä rautakaupoissa, nimim. oonko outo -79) hakemaan maalilastuja ja sitten pohtimaan millaistas tapettia pistettäisiin makuuhuoneeseen yhdelle seinälle. Tässä ehkä tän päivän suosikit, koitan karata tällä viikolla joku toinenkin ilta haahuilemaan ja katselemaan vaihtoehtoja.tapetitOmat suosikit ovat ehkä noi tuolla vasemmalla reunassa. Ykkösenä lintutapetti ehdottomasti. Mutta pitää se nyt käydä vielä katselemassa, ei voi tietää jos ei pääse esim. Bauhausiin. Ja en oo ikinä käynyt ByggMaxissa. Melkeen pitäs, eikö?

Rymsteerausta lauantain ratoksi

Tokihan nyt on jo sunnuntai, mutta eilinen meni kyllä ihan työn puolelle kun siirrettiin yläkerrassa kolmen huoneen sisuskaluja jokaista yhden huoneen verran vastapäivään. Työhuone ei ole viel esittelykelpoinen, sillä siellä on yksi sohva josta pitäisi päästä eroon (ja siten ihan liian ahdas), eikä makkariakaan viitsi ennenkuin seinät on maalattu ja hyllyt kiinnitetty seinälle. Mutta tyttöjen huoneesta tuli valmis ja sitä sopii näyttää.IMG_7070Ovesta kun tullaan, vasemmalle jää vielä lipasto, johon eilen viikkailin tyttöjen vaatteita ja lakanoita ja sen sellaista. Mun vanha yöpöytä sai uuden paikan tyttöjen huoneesta, ja kirjahylly on vielä hieman pohdinnan alla yritetäänkö se tyhjätä ja siten päästä eroon, vai jätetäänkö tuohon. Lipaston päällä on kaikkea tärkeää(tm). Tai ainakin silmää miellyttävää.IMG_7098IMG_7097Tyttöjen uudessa huoneessa ei ole varsinaista vaatekaappia, joten eilen piti käydä pienellä tutkmusretkellä Ikeassa. Oon ehkä Pirkanmaan nopein Ikeassakävijä, yleensä oon alle puolen tunnin sieltä ulos. Ja tiiän kaikki parhaat oikoreitit. P7121539_1024Seinälle päätyivät myös tyttöjen hienot nimiviirit (nauhat? miksikä näitä kutsutaan?) ja tuo teline on tosiaan Ikeasta. Eipä jää mekot käyttämättä kun ovat esillä.P7121533_1024Sellainen huone tuli tytöille. Seuraavana projektina tuunailen tuon oman uuden työnurkkaukseni käyttöön. Tai siis koitan miettiä miten saisi kätevimmin sijoituttua portaiden alle.Unknown

Mielenrauhaa joogasta

Joogastahan saa liikkuvuuden, kehonhallinnan ja voiman lisäksi myös mielenrauhaa. Paitsi ootteko koittaneet joogata kaksosten kanssa? Siinä vaiheessa kun hengaat alaspäinkatsovassa koirassa ja toinen repii sua nutturasta ja toinen konttaa mahan alitse puremaan sua reiteen, on se mielenrauhan kasvatus kyllä todella tarpeen. Kertaakaan en oo saanu tehtyä yoogaiasta yhtään harjotusta kokonaan, mutta väliäkös tuolla. Aina voi yrittää!

joogaa

Kuvaa ottaessa toinen vintiö oli menossa tekemään tuhojaan pyykinkuivaustelineen suuntaan. Joogasessio päättyi tällä kertaa vartissa.

Ootteko koskaan saaneet potkuja? Fuduja? Kenkää?

Minäpä oon. Viime perjantaina. Vieläkin ottaa ihan älyttömästi päähän. Ei niinkään se, että meni duuni alta. Mutta se, että ne mun mahtavat työkaverit meni. Meitä on nyt monta jotka ei lomien jälkeen pääsekään yhdessä lounaalle sinne intialaiseen tai sinne thaimaalaiseen mihin aina mentiin. Tai että keiden kanssa mä nyt arvon työpaikan ulko-ovella että niin pitikö mennä burgerille ja jos niin mihin koska siihen yhteen paikkaan ei mennä koska se on boikotissa. Kukaan niistä ei keitä mulle enää kahvia joka on enemmän keittoa kuin kahvia. Kukaan niistä ei huikkaa huomenta, eikä kukaan niistä sanoi huomiseen kun lähden toimistolta.

“Ei tämä oo henkilökohtaista.” “Älä ota tätä nyt henkilökohtaisesti.” No ei tää varmaan niinkon yritykselle oo henkilökohtaista. Mutta kyllä tää nyt mulle työntekijänä on. Sitä on joustanut kun on pyydetty, sitä on tehnyt enemmän töitä mitä olisi oikeastaan tarvinnut jotta asiakas sai vähän enemmän mitä halusi. Sitten kuitenkin tiukemmassa tilanteessa annetaan irtisanomisilmoitus käteen ja todetaan että ei tämä ole henkilökohtaista. No mitä tää sitten on? En mä jaksa yrittää ymmärtää miten yrityksellä on taloudellisesti hankalaa ja tilanne “on vaikea myös heille”. Ei niillä oo asuntolainaa maksettavana. Että kyllä kiitos, otan tämän henkilökohtaisesti.

Tää ei ollut tosiaankaan eka kerta kun oon ollut YT-prosessin syövereissä. Ja joka kerta mietin, että miten se johto ei voi ymmärtää miten paljon tappiota jo niitten neuvotteluiden aloittamisen ilmoittaminen aiheuttaa. Ihmisten työteho ja -motivaatio katoavat nopeammin kuin suklaakakku lautaselta, ja jokaisen työntekijän mahaan muuttaa kammo siitä, että jos se duuni menee. Nyt oli eka kerta että meni se duuni, aiemmin oon onnistunut välttelemään jopa lomautukset. Kova pala, ei voi muuta sanoa.

Mutta melkoisen kulunut lausahdus sopii tähän kyllä, tähän tilanteeseen. Yhden oven sulkeutuessa, toinen aukeaa. Kunhan sitä uuden avautumista ei montaa vuotta tarvitse odottaa.

Loppujen lopuksi, se on vaan duuni. Ja niitten ihmisten pitäminen omassa elämässä on vain omasta aktiivisuudesta kiinni. Mutta jännää on se, miten orpo olo on, kun ei ole kesäloman jälkeen työpaikkaa mihin palata. Orpo, mutta samalla toisaalta päättäväinen että no kyllä mä jotain muuta keksin sitten. Pitäkää peukkuja jatkossa, että osuis hyvät tähdet ja kuun asennot ja se uusi juttu tulis vastaan enemmin kuin myöhemmin!

Kesä, kärpäset ja kiire

Miksiköhän kesällä on aina niin kiire? Ei muka ehdi mitään, ja lopulta toimittaa vaan tyhjää. Se ero normaaliin on kyllä että sitä ei mieti että pitäisi tehdä tuota ja olisi pitänyt tehdä tuokin, enemmänkin ehkä sitten lokakuussa vaan tulee mieleen erinnäisiä että “ainiin, seki homma oli, hitto. no ens kesänä.” Meillä on ollut täällä kiire lähinnä sotkemisessa, pyörän peräkärryn asennushommissa ja vedenloiskuttelussa, muuten on ollut aika rauhallista. Ollaan jopa shoppailemaan (tyttöjen reissu, parasta a-luokkaa siis) ehditty!IMG_6900

IMG_7007IMG_7027Viriteltiin tosihan tohon mun fillarin taakse pyöräkärry, ja kyllä nyt kelpaa suhata sitten ees sun taas. Jotain vaihtelua siihen vaunujen työntelyyn, tylsäksihän se käy. Ja kuumakin tulee. Fillaroidessahan vaan tuuli suhisee korvissa. Tosin tolla kombolla kun menee niin se reilu parikymmentä kiloa perässä vedettävää alkaa nopeasti kyllä hyydyttää vauhdin hurmat :D Ja toisekseen, vihaan pyöräilykypärääni. Ihan sama että se on hienoin mitä löysin siihen hätään, niin on se silti kamala.IMG_7028Mutta parempihan tuo kai on kun ei mitään, vaikka ette voi uskoa miten paljon mielummin ajelisin vaan ilman kypärää. En vaan jotenkaan kehtaa kun tytöt on mukana. Yksinään sitten, salaa. Sillai tosi kapinallisesti.IMG_7022IMG_7011Jotenkin täytyy viritellä noi tyttöjen kypärätä vielä kireemmälle, kun uutuuden viehätyksessä tyypit repi niitä koko ajan miten sattui. Mutta oli kyllä kivaa! Ehkä voidaan kurvata joku päivä oikeen Ideaparkkiin asti jätskille, jos oikeen urheilullisiksi aletaan. Liikunta kun ei nyt tiettykään ketään haittaa, ja fillarointi on kuitenkin sekä hyöty- että hupiliikuntaa samaan aikaan. Ja kun en aatellut lenkkeilläkään ennenkuin on mukavat alle parikymmentä astetta mittarissa.