Monthly Archive: December 2015

Joulukuulumiset

Jouluhommat alkaa olla jo takana (yksi suklaarasia on vielä tuossa edessä avattuna ja toinen avaamattomana, muutama jo tuhottu), ja vieläkin on joulukoristeita ikkunoissa. Kukahan ne jaksaisi ottaa pois? Ehkä ei mietitä sitä, vaan fiilistellään vielä vähän joulua. Tässä vaiheessa pitäisi varmaan jo suunnata katse eteenpäin ja miettiä mitäs lupauksia sitä vuodenvaihteessa tekee, mutta ei täällä jälkijättöisyyden ja myöhästelyn majapaikassa! Täällä muistellaan vielä kun aattona syötiin kovin hyvin.ruokahommia

Oli laatikoita, kinkkua, kalkkunaa, rosollia, maksapasteijaa, siikaa ja kauheat määrät juustoja. Ai että! Oma suosikkini on tuo munalaatikko (pyöreässä vuoassa), niin hyvää että piti ihan ottaa näköjään kahteen kuvaankin se. Se on siis oikeastaan uunimunakas, mutta sellainen ihanan kuohkea ja pehmeä. Uh että!

Ruuan jälkeen aloitettiin lahjahärdelli. Yllättäen en saanut eniten lahjoja, vaan vuoden lahjakuningattaren titteli taisi mennä tasan Meuhkalle ja Veuhkalle.IMG_8768IMG_8770IMG_8742IMG_8726

Tuli kirjoja, hienot muumimukit, pehmoelukoita, palapeli, lisää kirjoja, vaatteita (kimallus on nyt in), magneettieläimiä, hakka ja xylofoni. Lahjoja jaettiin kolmessa paikassa, joten meno oli sen mukaista. Ja uni maistui automatkalla. Joskus jo ennen matkaan pääsyä.

IMG_8708Mutta kivaa oli! Joulu on ihan mun lempparijuhla, ei haittaa jos ei oo lunta, tai jos sataa tai on muuten vaan kurja keli. Pääasia että saa pari lahjaa, kivaa seuraa ja voi vaan olla.

IMG_8746

IMG_8711

Viimeisenä on kyllä mainittava erikoislahja, jonka sain. Nyt olen unohtanut autuaasti kasvin nimen, mutta tällainen viherkasvi oli paketissa. Se oli ihan tuottanut hedelmiäkin!

temp(2)

temp

Ehkä sato on kohta valmis korjattavaksi, tiedä häntä :D

Viime hetken joululahjavinkit: Taitoshop

Etsitkö jotain kotimaista käsityötä vielä lahjaksille jollekin? Ootko jo käynyt Taitoshopissa? Jos et, niin kannattaisi ehkä käydä kurkaamassa lähistön myymälässä, josko jotain löytyisi. Ai että mikä Taitoshop:

“Olemme suurin suomalaisen käsityön myymäläketju. Myymme käsi- ja pienteollisesti valmistettuja, persoonallisia ja ajanhenkisiä tuotteita niin lahjaksi kuin oman arjen piristämiseen. Olemme merkittävä yhteistyökumppani käsityöläisille ja pienyrittäjille. Tuottomme menee kokonaisuudessaan käsityöyrittäjyyden ja -kulttuurin edistämiseen.”

Hipsin useita vuosia Tampereen Taitoshopin ohitse ja merkitsin sen päässäni kaupaksi, jossa ei ole mulle mitään. Kunnes sitten joskus syystä tai toisesta poikkesin, ja sen jälkeen olen poikennut useita kertoja. Ja lähes aina on jotain hauskaa tarttunut mukaan. Tajusin vasta myös että meillä Lempäälässäkin on oma Taitokeskus, ja poikkesin siellä viime viikonloppuna. Lempäälän kauppa sijaitsee vanhassa asemarakennuksessa, ja on aikas hieno:

221215_1

Myynnissä oli jos jonkinmoista tuotetta, ja melkein meinasin ostaa itsellekin jotain joululahjoja. Kunnes tajusin että en tarvinnut nyt ehkä kynttilöitä (milloin niitäkin voisi polttaa ilman että kaksi tuhotoopeta polttaa vahingossa koko talon?) tai mitään muutakaan. Mutta kun ne oli niin nättejä!

221215_3Ja aivan tosi nättejä olivat nuo Marieldesignin korut. Jos ei muuta niin voi sitten verkosta tilata jos joskus tarviin. Lankahuoneessa (kyllä, oli ihan oma lankahuone) meinasin jo että paljonkos trikookudetta tarvii jos virkkaa maton, kunnes älysin että on ehkä järkevämpää ensin miettiä että mihin maton pistäisi, etsiä matolle ohjeet ja vasta sitten tulla ostamaan sitä trikookudetta. Jos saa päätettyä värin.

221215_2

Mutta niin, josko vielä on lahjapuutos niin kurkatkaa Taitoshoppiin!

Käsityöjuttuja: vauvalle

Kaverille on tulossa jälkikasvua sopivasti jouluksi, joten pitihän se vähän joululahjaa sinnepäin värkätä. Tein ihan perusversion junasukat, kaulaliinan ja tumput. Tarkoitus oli toki tehdä ihan vaan yksiväriset, mutta ei-niin-yllättäen se alkuperäinen lanka loppui kesken ja piti käydä hakemassa lisää materiaalia. Mutta ihan kivathan näistä tuli!

PicMonkey Collage

Kuva vähän vääristää, turkoosin kaverina on sellaista pehmoista vihreää. En tiiä yhtään onko tulossa tyttö vai poika, mutta turkoosi oli tilausväri. Sellaset. Junasukat tein tällä ohjeella ja kaulaliinan tällä. Tumput omasta päästä :D

Pikkutytöt on pikkutyttöjä

Meillä asuu pari aika hauskaa pikkutypykkää. Joo, puetaan niille hameita (joista Meuhka tykkää, Veuhka ei niinkään arvosta), annetaan niitten leikkiä autoilla tai duploilla tai mainoslehdillä tai paperikasseilla tai mitä nyt sitten haluavatkin milloinkin käyttää touhotuksen välineenä. Joskus ne näyttää tältä kun ne tohisee leikeissään:

IMG_8627

Ja sitten toisella kertaa, ne pöllii sun iltalaukun, tuulitakin ja kaulahuivin, ja homma näyttää tältä:IMG_8661En tiiä mistä ovat tollaset pousailut oppineet, enhän mää ikinä pousaile. Paitsi jos oon löytänyt kivan mekon. Niinkun vaikka tällasen, katsokee!

IMG_8639

Marimekon outletista löytyi just mulle hyvä mekko. Kelpasi reissata Helsingissä ja käydä treeneissä. Mutta siis noi tytöt. En tiiä mistä ne olivat keksineet että käsilaukkua kannetaan tollai käsivarrella ja että on kiva vetää mun tuulitakki päälle ja mennä pousailemaan peilin ääreen. Mutta olivat kyllä ihan tohkeissaan ja aivan ihania!

Mites muut, koska nää tällaset pousailut on teillä alkaneet? Oon ihan varma että poikalapset pousailee ihan samalla tavalla. Onko se joku 1,5v kun tajutaan että hei toi tyyppi peilissä niin se oon mää?

Ympäriämpäri Tallinnaa (reissujuttu, osa 3)

Karnaluksin ja Kassikohvik Nurrin lisäksi me käytiin toki muuallakin. Käytiin Virun ostarilla shoppaamassa mulle mekko (katotaan josko joskus saisin siitä jonkun kuvankin, on nimittäin hieno mekko!), Meuhkalle ja Veuhkalle joululahjat ja pyörittiin ympäri vanhaa kaupunkia ihan vaan ympärilleen tuijotellen. Tämän lisäksi käytiin kuuluisalla hipsterialueella, nimittäin Telliskiven loomelinnak elikkäs luovassa kaupungissa. Sinne Kalamajan alueelle en vieläkään enempää päässyt, mutta josko sitten ens kerralla sinne seikkailemaan. Telliskivessä oon käynyt syömässä F-hooneessa (enkä silloin edes tiennyt että se on sellainen mesta mistä pitäisi blogissa mainita, hyvä se näin jälkikäteen on, pari vuotta myöhässä). Mutta nyt käytiin siis ihan shoppausmielellä, ja löytyihän sieltä yksi lahjakin. Jota ei voi tiettykään paljastaa, kun lahjan saaja ei ole lahjaansa vielä nähnyt. Oma lempiliike tuolla on HomeArt, jossa lähinnä viihdyn katselulinjalla. Katsokaa nyt miten hienoja lamppuja:

homeart_tallinnNuo tuolla alakulmassa olivat puisia, ja voi veljet että tekisi mieli tuollaista. Tosin sitten tarvis remontoida keittiö, jotta se sopisi sen lampun kanssa yhteen. Mutta eikö se oo vielä ihan kohtuullista?

Kävelyn ohessa ihmeteltiin tallinnalaista arkkitehtuuria. Ja joitain ratkaisuja. Jotka menivät jo osastolle “niin outo, että on jo tosi hieno”.

arkkitehtuuriaTalot eivät oo peräkkäin, vaan tuo uusi on rakennettu tuon vanhan päälle. Kauheen kätevää! Ja toki vielä hihiteltiin erinnäisille kylteille. Sitä varmaan ikinä ei tule niin vanhaksi etteikö viron kieli kuulostaisi kauhean hauskalta. Tosin sen verran vanhaksi on jo tainnut tulla että paluumatkan viettäminen karaokebaarissa tuntui ehkä mailman tyhmimmältä idealta noin minuutin jälkeen, tuntia ennen koko karaoken alkua. Ehkä se karaoke oli suunnattu samoille tyypeille, joille tuo vasemman puoleinen kylttikin oli suunnattu, mene ja tiedä.

hehe

Sellainen reissu. Keväällä onkin jo taas suunnittella matka Tallinnaan, ehkä jos sillä kertaa kävisi katsomassa jotain taas itselle uutta?

Kassikohvik Nurri

Karnaluksista palatessa tilanne vaati vähän kakkua. Ja kuin onnenkaupalla matkan varrella oli kissakahvila, eli Kassikohvik Nurri. Lisää juttuja voi lukea täältä ja Facebook-sivut löytyvät täältä. Voin kyllä todella varauksetta suositella kyseistä paikkaa, aivan mahtavaa oli.

IMG_8571

Sisään päästiin kunhan paikan omistaja Jaanus Juhan Illend ehti tulla avaaman liukuoven (ettei ne kisut karkaa pihalle nääs). Kissoja sai leikittää ja silittää ja hellitellä, kunhan muisti muutaman säännön. Nukkuvaan kissaan ei saa koskea, ja kissoille ei saa antaa ruokaa tai juomaa pöydästä. Listalta sai ostaa jotain kissanruokaa muistaakseni jos halusi tukea toimintaa. Myynnissä oli myös korvakoruja, kortteja ja muita kissa-aiheisia juttuja. Pöytään menun lisäksi jaettiin kansio, jossa jokainen kahvilan kissa esiteltiin, mutta arvaatte varmaan etten muista yhtään minkä nimisiä kavereita nämä kuvissa esiintyvät ovat. IMG_8578Valkoinen kisu oli kuulemma lauman johtaja. Ainakin se oli tajunnut juoksupyörän oikean käyttötavan!

IMG_8579

Paikka on helppo löytää, se nimittäin sijaitsee Stokkaa vastapäätä.IMG_8584Menkää ihmeessä kahville kun seuraavan kerran käytte tuolla päin, pääsymaksu (eli kissojen tukimaksu) on vitosen. Lasten ei tarvi maksaa, kun he kuitenkin kuulemma leikittävät niin paljon kissoja että siitä on paljon iloa :)

Karnaluksin huumaa – päiväreissu Tallinnaan (osa 1)

Joskus tuossa alkusyksyllä saatiin kaverin kanssa ajatus, että veronpalautukset olisi syytä kiikuttaa Karnaluksiin Tallinnaan. Samalla voisi sitten hankkia ehkä jopa jotain joululahjojakin. Eipä siinä siis muuta kuin meno ja paluu varaukseen ja matkaan. Koska ollaan jo niin mummeleita, niin lähdettiin sillä 7:30 reissuun lähtevällä paatilla. Istuttiin kahvilassa kuluttamassa aikaa, ja tutkailtiin kartasta mistä sinne Karnaluksiin taas pääsikään. Parin kilsan aamureippailu meni nopeasti, ja kurvattiin sisälle.

Niille jotka eivät tiedä, niin Karnaluks on käsityöihmisen taivas. Mitä siellä ei ole, sitä ei tarvita. Paikka on hyvin piilotettu, sillä ensin pitää tajuta mennä virastotalon näköiseen pytinkiin sisälle sivuovesta. Seuraavaksi pitää tajuta mennä palo-ovesta rappukäytävään. Ja sitten pitää tajuta soittaa ovikelloa, jotta pääsee sisään. Mutta sitten aukeaakin taivas.

Tarvitsetko vaikka nappeja?
karnaluks2

Tai nauhoja, verhotupsuja, kankaita, ompelulankoja, kultaröyhelöitä?

karnaluks1

Entäs sitten nuo langat? Tarvittaisiikos jotain niistä?

karnaluks4

Ja nyt kun siinä olet, otatko vielä parit paljetit?

karnaluks3

Kassajonossa meidän takana seisonut tyttö huokaisi kaverilleen että “tää on mahtava paikka, mutta jotenkin tää on too much, ei saa mietittyä mitä tarvisi kun kaikkea on”. Ja allekirjoitan tuon täysin. Itselle sain kerättyä korin täyteen kamaa, ja hinnaksi jäi 62€. Ei paha! Seuraava reissu on jo suunnitteilla, toivottavasti pääsen pian taas penkomaan lankahyllyköitä ja paljettinauhaväliköitä!

Opittuja asioita pikkutenavaperheessä

  1. Ruokaa on aina lattialla. Ihan sama miten paljon siivoisit ja mitä, niin jostain paidan alta viimeistään puolisalaa tenavat levittävät spagettia pitkin ja poikin.
  2. Rappusten alta löytyy ties mitä. Ihan mitä vaan. Nykyään aina jos jotain on hukassa, ensin katsotaan rappusten alta.
  3. Vieressä nukkuva puolitoistavuotias tenava vie puolet sängyn leveydestä kaikissa mahdollisissa tapauksissa. Ihan sama miten päin se tenava on, tilaa se vie aina enemmän kuin voisi uskoa.
  4. Kun lapset nukkuvat aamulla pitkään, ei ikinä ole lauantai tai sunnuntai. Aina on arkiaamu, jolloin pitää suurinpiirtein sängystä kaapata tenava unissaan, uittaa sille haalari, tyrkätä käteen maito ja lähteä samantien pihalle.
  5. Edelliseen kohtaan viitaten, lauantaiaamuisin ennen kahdeksaa ei telkkarista tule sitten mitään.
  6. Puolitoistavuotiaat ylettyvät valokatkaisijoihin, mutta eivät ihan vielä ovenkahvoihin. Note to self: tee niille ovenkahvoille jotain.
  7. Mitään paitaa ei voi käyttää kahtena päivänä peräkkäin, koska jostain syystä tenavat kohtelevat mun paitoja käsi- ja naamapyyhkeinä.
  8. Pienet tyypit on ihan hurmaaavia, vaikka välillä meinaakin mennä ihan täysin hermot. Mutta näin se menee. Yksi kikatus vastaa kolmea kitinäkohtausta.