Monthly Archive: July 2016

Kala ja possu

Lähettiin Korkeasaareen, ja Veuhka ilmoitti että haluaa nähdä kalan ja possun. Eli oikeestaan olis voitu mennä johonki kotieläinpuistoonkin, mutta mentiin nyt oikeen etelän lomalle. Päivä oli melkoisen kuuma, mutta rannikolla on se hyvä puoli että tuuli viilentää aina mukavasti. Heinäkuun loppu ei ehkä oo paras aika mennä katsomaan elukoita, jotka lähinnä makaavat paikoillaan koska on kuuma, ja leikkivät lahnoja. Mutta päivä oli tosi kiva, nähtiin karhuja, nukkuvia kissaelukoita, peuroja ja kenguruita ja kameleita ja ties mitä muita. Villisika meni possusta ja jälkikasvukin oli tyytyväistä väkeä. Malttoivat ottaa päiväunet vasta kun lähdettiin kävelemään koti parkkipaikkaa.

Meillä oli päivän ohjelmassa muutakin kuin elukoiden katselua ja jätskin syömistä, vietiin iso kasa vanhoja lastenvaatteita Helsinkiin jatkokäyttöön, annettiin meille annettu pinnasänky eteenpäin ja haluttiin hengata kavereiden kanssa. Ja siis mikäpä parempaa kuin ne elukat ja syömishommat. Syömishommiksi valikoitui pitsa. Ja voi veljet mikä pitsa se oli! Ohuen ohut pohja, sopivasti täytteitä ja täydellinen koko.

IMG_0514

Juuri sopiva koko neljälle aikuiselle ja kahdelle taaperolle. Kaikki meni! Suosittelen lämpimästi Helsingin Siilitiellä sijaitsevaa Siilinpesää. Viereen pääsee metrolla!

Uudet sukat sukkalaatikkoon: Pointelle

Ostin jo joku aika sitten Cookie A:n kirjan Knit.Sock.Love, ja en vain osannut päättää että mitkäs sukat sitä sitten tekisi. Koska kaikki joko olivat hienoja tai näyttivät ihan liian vaikeilta. Valitsin sitten Pointellet, jotka tuntuivat siltä että voisivat ehkä olla sopivan helpot. Ei mitään vaikeita kohtia vaan aika yksinkertaisia langankiertoja ja kavennuksia. Lanka löytyi Merletosta ja olikin oikein mukavaa neulottavaa.

thumb_IMG_0416_1024 thumb_IMG_0419_1024 thumb_IMG_0426_1024

Ohje: Pointelle by Cookie A

Lanka: Austerman Step

Nyt sitä ehkä uskaltaa lähteä kokeilemaan jotain toisiakin sukkia kirjasta, kun nuo tulivat niin helposti!

Mustavuori

Keksittiin sellainen idea luistelutyttöjen telegrammissa, että mennääs ja kiivetään ylös ja alas Mustavuoren laskettelurinnettä. Talvellahan sinne ylös pääsee hissillä, ja se on nynnyjen puuhaa se. Huikaisevat maisemathan sieltä huipulta oli, jos vaan tuskaiselta huohottamiselta ja jalkojen vapinalta ehti katsella. No ei vaan, ei se nyt niin kamalaa ollut. Sopivasti oli varjoisalla puolella meidän polku, ja kiivettiin kahdesti huipulle asti. Pisin rinne talvella tuolla on 350m ja korkeuseroa tulee 69m. En tiiä paljonko tuossa meidän reitillä tuli, mutta ajattelin että josko ottaisi jonkinlaiseksi missioksi jaksaa kiipustaa huipulle viidesti. Kannattanee kyllä valita joku muu kuin kesän kuumin päivä. Ihan vinkkinä.thumb_IMG_0356_1024

Muksuille tiipii

Sain tuossa viime viikon alussa sellaista luksusta että oksat pois. Sain olla ihan yksikseen kotona, ja voi pojat! Sain aikaan vaikka ja mitä. Katsoin esimerkiksi kauden tai kaksi Wallandereita. Lopetin siinä kohtaa kun kuvittelin osaavani sujuvaa ruotsia. Mutta sain säädettyä kamoja, purettua pahvilaatikoita, pistettyä vaatteita kaapiin, järjesteltyä yhtä ja sekoitettua toista. Ja pyykkiäkin pesin ehkä 100 koneellista. Ainakin siltä se tuntui. Sen lisäksi olin kaupungilla puolihunningolla, kaverin takapihafestareilla, kangaskaupassa, lankakaupassa, kukkakaupassa ja lopulta istutin sormet mullassa vähän pelakuita pihalle. Voi pojat sanon minä. Kauas on tultu siitä missä loman ykkösjuttu oli syyä vain jätskiä ja maata jossain. Tai ei kauhean kauas, nyt ei ollut vaan tuolle hommalle kauheasti aikaa, eikä sen puoleen kelejäkään.

Sain siinä kuitenkin sitten sellaisen kuningaspäällikköidean, että minähän näppäränä emäntänä teen kuule tuosta nuin vaan tytöille tiipiin. Helpommin sanottu kun tehty kuulkaa. Ehkä jos leikatut kangaspalat olisivat mätsänneet jotenkin yhteen edes paperilla, mutta loppujen lopuksi, haitanneeko se nyt mitään jos joku sauma on vähän sutturalla ja toinen vähän vinossa?

Tällainen siitä sitten tuli:

thumb_IMG_0375_1024

Päälliskankaat (tuota kuviollista ja valkoista) hankin Ikeasta, vuorikankaista pilkullinen ja vihreä löytyivät omasta takaa (niistä piti muistaakseni tulla joskus tyynynpäällisiä, mutta kas, niistä saikin teltan! Monipuolista kangasta etten sanoisi.

Tiipii

Ohje: Kotivinkki

Muut: Kankaat Ikeasta ja Eurokankaasta, nahkanyöri Karnaluksista, kepit Kodin Terrasta. 

Ehkä nuita keppejä voisi lyhentää, mutta luulempa että ei taida olla ihan niin olennaista. Ei tuo muutenkaan mallikuvaa erityisesti muistuta :D Mutta on siellä pikkutypyt jo henganneet kirjaa lukemassa.

 

Työsukat

Joutessani neuloin tällaset pitsisukkajutut Novitan 7veljestä. En oo ehkä vielä tarpeeksi neulonut, kun mua ei rassaa yhtään Novitan langat. Musta on just parhautta että niitä saa Prismasta tai Siwasta (mun lähisiwasta ainakin saa). Kun mitä siitäkin tulee jos kello on sunnuntaina 22:45 ja on pakko saada just se lanka jonka näki kun haki aamulla lähikaupasta maitoo? Ei siinä voi lähteä mihinkään lankakauppaan, ei ne auki ole (miksei muuten ole, kävisin itse tuhlaamassa enemmän vähän höpsönä myöhään illalla, toim.huom).

thumb_IMG_0193_1024

Lanka: Novita 7 veljestä

Ohje: Naisen pitkät pitsineulesukat 

Mutta niin, tommoset värkkäsin. Ny ei palella töissä varpaat. Sitten kun joskus meen takas sinne. Tein noi nelosen puikkojen sijaan muistaakseni kolmosilla, aika napakat tuli mutta eipähän venahda niin paljon kun edelliset. Ja noi on hieman lyhyet, koska laiskotti :D

Muutto, kesäloma eli tekosyiden Tonava

Mulla olis melkosen monta syytä miksi en oo postannut, mutta tässä kun kirjoittelin niitä ylös niin ne oikeastaan kaikki vaan liittyvät siihen samaan.

EN OO EHTINY.

Jotenkin oon päässyt siihen pisteeseen että saatan hyvin olla avaamatta konetta kolmeen päivään ja vilkaisen puhelimestakin meilit ehkä päivän välein, jos silloinkaan. Lisäksi puhelin on usein äänettömällä, niin en huomaa jos joku soittaa. Vastaan kun vastaan!

Se hyvä puoli tässä tietokonettomuudessa on, että oon keksinyt ehkä 100 postauksen arvoista juttua. Ei uskoisi, vai mitä! Ja ne ei oo kaikki vaan turhanpäiväistä valittamista tai purnaamista.

Mutta aloitetaan nyt siitä, että heinäkuun alussa muutettiin takaisin Tampereelle, eli pohjoisemmaksi siis.

thumb_IMG_0211_1024

Aika idyllinen meidän uusi kotitie, eikö vaan? Parasta tässä on kyllä se että tuntuu kun olisi asuttu tässä talossa aina. En tiiä mikä siinä on, mutta kertaakaan ei oo ollut mikään asia väärässä paikassa (tiiätte kun hakee vaikka valokatkaisijaa vasemmalta puolelta aina, mutta se onkin oikealla?), ollaan kaikki nukuttu hyvin yöt, ja omalla pihalla on vaan parasta hengata. Tekisi kamalasti mieli tehä sellainen “hei katsokaa kaikki miten ihana koti meillä on, eli katsokaa kun otin kuvan maljakosta ja kehukaan mun kotia”-postaus, mutta rehellisesti sanottuna täällä on oikeastaan vielä tällanen meno:

thumb_IMG_0212_1024

Niemen laatikot on sentään palautettu, mutta verhot puuttuu ikkunoista ja kaikki on melkoisen levällään vielä. Asiat niin sanotusti hakee vielä paikkaansa. Feng shui muodostuu itsestään, vai miten se meni? Otan sitten sitä mukaa kuvia kun saadaan tätä kotia siihen kuntoon että kehtoo! Mutta kehukaa ny! Että tiiän lukeeko tätä enää ketään mun lisäkseni?

Nii ja ne syyt: muutto, kesäloman odottelu, muuttokamojen purku, kesäloman alku, kaverin takapihafestarit, laiskottelu, neulonta, lisää neulontaa, ompelu, kesälomailu, ulkomaan matkailu, laiskuus. Olkaa hyvät.