Me ollaan hävitty tää peli ja itsehän en katso mutta

Nyt on taas se aika vuodesta, kun kansakunta jakautuu poteroihinsa ja pysyy siellä tiukasti. Ensimmäinen kisa käydään Euroviisuista ja toinen jääkiekosta. Syystä jota en ihan ymmärrä, molemmissa otteluissa toinen leiri kokee erityisen tärkeäksi muistuttaa kaikkia intoilijoita että kun heitä vaan ei katsokaas kiinnosta. Joku kirjoittaa seinälleen että miten on innoissaan viisuista ja Suomen biisistä, on toisen pakko tulla kommentoimaan että “itseäni ei kyllä kiinnosta, mutta nolla pistettähän sieltä tulee”. Miksi pitää tulla pilaamaan toisten ilo?  Ja sama koskee tosiaan sitä lätkää. Joku intoilee puoli vuotta kisoista ja sitten pitää sinnekin tulla selittämään että “pfft jotain lätkää, ihan paskaa”. Älkää käsittäkö väärin, ei kenenkään ole pakko tykätä viisuista tai lätkästä, mutta älkää tulko pilaamaan toisten iloa ja riemua ja odotusta aiheesta.

Toinen asia mitä olen aina ihmetellyt, on se mahdollisuuksien pilaaminen jo etukäteen. Tämä koskee ihan kaikkea missä on mukana joku suomalainen. Keihäästä on turha odottaa mitalia, hiihtäjät voisivat jäädä kotiin ja mitä ne muotityypitkään ees yrittävät sinne ulkomaille kun pataan tulee kuitenkin. Nyt tiedän mistä tämä johtuu. Suomessa on yksi nurkka, jossa epäonnistuminen on oletus ja terve negatiivisuus on ilahduttavan yhtenäistä. Nurkka, jossa saa rauhassa epäillä koska liika intoilu ja positiivisuus on merkki epätasapainoisesta ihmisestä. Nurkka, jossa nämä nopeasti ajateltuna huonot ominaisuudet ovat olemassa siksi, että tuolla nurkassa halutaan kaikille hyvää. Nurkka, jota koko muu Suomi aina pilkkaa, jatkuvasti. Tiiätte kyllä jo että puhun Turun seudusta.

Huolimatta siitä että turkulainen aloittaa pyyntönsä aina negatiivisesti (et haluis lähtee kahville, ei sulla olis aikaa, et lainais vitosta), pyyntöhän on vain negatiivisen kuuloinen. Todellisuudessa halutaan pelastaa sen toisen ihmisen kasvot, ei tarvi kieltäytyä suorilta vaan annetaan jo lähtiessä mahdollisuus sanoa että ei nyt voi kahville. Sitten kummankaan ei tarvi antaa kummallekaan pakkeja, vaan kaikki on hyvin. Tässä etukäteen manaamisessa on sama juttu. Kun halutaan että lätkäjoukkue tulee kotiin kultamitalien kanssa, sanotaan että ollaan hävitty tää peli. Kun jos hävitään niin kenenkään ei tarvi syödä sanojaan siitä että ei tullutkaan voittoa. Euroviisuissa jos sanotaan että nolla pistettä tulee niin yksikin piste on positiivinen yllätys. Jos taas mennään voittamaan niin kolmas sija on kamala pettymys. Ymmärrättehän?

Mutta mietin vaan että ymmärtävätköhän nämä ollaan-hävitty-tää-peli-huutelijat, että he ovat vain sisimmässään turkulaisia?

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>